Arvoisa puhemies! Jälleen kerran meillä tehdään budjettia tiukkojen taloudellisten realiteettien varjossa. Kaikille lienee selvää, miten herkkä koko maailman taloustilanne on, ja suuriakin vaikeuksia saattaa olla tulossa kulman takaa. Suomi on tänä syksynä kantanut vastuuta euroalueen hyvinvoinnista, ja nyt kannamme vastuuta Suomen talouden hyvinvoinnista.

Käsittelyssä oleva budjettiesitys on pääsääntöisesti hyvä. Rahaa ei vain ole, ja on hyvä, että esitys on laadittu suu säkkiä myöten ja valtiontaloutta ohjataan terveempään suuntaan. Lainanotto pienenee, ja säästöjä joudutaan tekemään. Opposition peräänkuuluttamaan höveliin ja runsaskätiseen rahankäyttöön ei pidä sortua.

Erityisen hyviä ja mainitsemisen arvoisia seikkoja ovat muun muassa se, ettei tuloverotusta nosteta, ja se, että kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verottamisesta siirrytään kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Niin ikään yhteisöverokannan alentaminen 1 prosenttiyksiköllä parantaa kilpailukykyä. Mielestäni hallitus olisi voinut laskea yhteisöveroa enemmänkin. Sillä olisi aikaansaatu suurempi potku yritysten kannattavuudelle. On myös hyvä, että tämä alennus kompensoidaan kunnille.

Kasvua, osaamista ja uusien innovaatioiden syntyä edistetään tutkimusinfrastruktuuria parantamalla peräti 8,5 miljoonan euron edestä. Nämä kaikki tähtäävät Suomen kilpailukyvyn parantamiseen. Parempi kilpailukyky on olennaisen tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen kannalta. Elämme viennistä. Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden tulee käydä kaupaksi ulkomailla, ja se on mahdollista vain, jos voimme tuottaa niitä kilpailukykyiseen hintaan.

Ulkomaisten sijoitusten lisääminen Suomeen olisi olennaisen tärkeää. 1990-luvun lamasta selviämiseen vaikutti merkittävällä tavalla nimenomaan ulkomailta Suomeen investoitu pääoma. Tämä tulee ottaa jatkossakin tiukan syynin alle: kuinka lisätä Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena ja yritysten sijoittautumispaikkana, ja kuinka parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisessä vertailussa entisestään.

Suomesta pitää tehdä maailman paras maa yrittämiselle. Yrittämisen ja yrittäjyyden kautta syntyy työtä, ja se, että mahdollisimman monella on töitä, on avain hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitoon.

Valitettavasti ensi vuonna joudutaan säästämään kautta linjan. Vaikka tehtävä ei ole miellyttävä, on hyvä, että hallitus on tarttunut härkää sarvista ja osoittanut toimintakykynsä sillä, että pystyy tekemään ikäviäkin päätöksiä ja ehdotuksia. Kirjaus kolmen A:n luottoluokituksen säilyttämisestä tarvittaessa lisätoimenpitein on hyvä. Tilanteet muuttuvat maailmalla ja taloudessa. Meilläkin taloustilannetta on syytä seurata mahdollisimman reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttua hallitusohjelmaan ja budjettiesitykseen kirjatuin tavoin, mikäli hälyttäviä merkkejä talouden huononemisesta alkaa näkyä.

Kilpailukykyymme vaikuttaa oleellisesti myös logistiikan toimivuus, ja siltä osin on ilo todeta, että vaikka kautta linjan säästetään voimakkaasti, niin tienpitoon liittyvät määrärahat on saatu pidettyä entisellä tasolla. Erityisesti E18-tien erillishanke helpottaa olosuhteita Kaakkois-Suomessa, ja olisin suonut, että niin ikään Valtatie 6:n perusparannus olisi voitu saattaa loppuun, erityisesti Taavetti-Lappeenranta-välillä, kuten edustaja Kärnä täällä ansiokkaasti aiemmin totesi. Näitä teitä pitkin kulkee suuri osa Suomen Venäjän-viennistä, ja rajaliikenne on näinä aikoina erittäin voimakkaassa kasvussa. Henkilöliikenne on tänä vuonna kaikkien aikojen vilkkainta, ja tavaraliikenne seuraa trendiä. Venäjän talouskehitys on Suomelle loistava mahdollisuus, mutta mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää hyviä liikenneyhteyksiä ja sujuvaa rajanylitystä. Tavarat ja ihmiset, eli raha, kulkevat Valtatie 6:ta ja E18:aa pitkin.

Budjetissa on huonojakin asioita, valitettavasti. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja polttoaineveron nosto on yksi näistä huonoista asioista. Se vaikuttaa alentavasti kilpailukykyymme, nostaa kuljetuskustannuksia niin viennissä kuin maan sisäisessäkin liikenteessä. Polttoaineveron nosto vaikuttaa tietysti meidän jokaisen suomalaisen liikkumiseen ja lisää matkustuskustannuksia.

Arvoisa puhemies! Erityisen ilahtunut voi olla nuorisotyöttömyyden torjuntaan panostettavasta 55 miljoonan euron määrärahasta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on erittäin hyvä asia. Mitä useampi nuori saadaan tämän avulla töihin, sen parempi.
Jukka Kopra, Eduskunnassa 11.10.2011

Luettavissa myös eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_50_2011_vp_1_228_228_p.shtml