Arvoisa puhemies! Taas olemme laatimassa talousarviota varsin epävarmassa tilanteessa. Meillä Suomessa talouden perustekijät ovat varsin hyvässä kunnossa, mutta kuten me kaikki olemme saattaneet tässä syksyn kuluessa havaita, asiat muualla Euroopassa ja maailmalla eivät ole niin hyvässä jamassa, ja tällä valitettavasti on vaikutuksensa myös meille tänne Suomeen. Kansainvälisen talouden hyvinvointi kuitenkin heijastuu suoraan Suomeen, sillä meidän maamme talous, kuten tiedetään, riippuu viennistä.

Talousarvioesityksessä painotetaan kasvun edellytysten luomista, sillä talouskasvun kautta meillä on varaa rahoittaa hyvinvointia ja selviytyä talouskriisistä. Ei tässäkään nyt ratkaista kaikkia Suomen ongelmia kerralla, mutta otetaan kuitenkin monta merkittävää askelta parempaan suuntaan. Suomen on oltava houkutteleva paikka yrittämiselle, yritystoiminnalle ja sijoittamiselle. Olen iloinen, ettei työn verotus kiristy vaan työtä tekevien nettoansio turvataan siten, ettei suuremmissa tuloveroryhmissä verotusta koroteta ja pienituloisten verotusta lasketaan. Menestyäkseen meillä Suomessa on tehtävä työtä, työtä ja työtä. Siinä mielessä ihmetyttääkin erityisesti keskustan mekastaminen talousarvioesitystä vastaan. Omassa varjobudjetissaanhan keskusta on kiristämässä sekä työnteon että kulutuksen verotusta, mikä pahimmillaan voi kurjistaa suomalaisen työntekijän oloja merkittävällä tavalla.

Peruskysymys meillä on, mistä saadaan enemmän tuloja, ja siihen talousarvioesitys antaa hyviä vastauksia. Lähtökohtaisesti vain ja ainoastaan tuottava ja kasvava yritystoiminta tuottaa tähän yhteiskuntaan niitä tuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointia. Voidakseen kasvaa ja menestyä yritykset tarvitsevat asiakkaiden lisäksi erityisesti alkuvaiheessa rahoitusta toiminnalleen. Valtion tehtävä ei tietenkään ole aina tätä rahoitusta pääsääntöisesti tarjota, vaan sen rahoituksen pitää tulla pääomamarkkinoilta. Tämän takia meidän tulisi luoda sellaiset olosuhteet, että suomalaiset yritykset ja suomalainen toimintaympäristö koetaan hyväksi kohteeksi pääomasijoittamiselle. Tähän liittyen on erinomaista, että talousarvioesityksessä parannetaan yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä alentamalla yhteisöverokantaa 24,5 prosenttiin.

Jatkossa meidän kannattaisi pohtia vaihtoehtoa, jossa verotusta muutettaisiin siten, että esimerkiksi yrityksen jakamatonta voittoa ei verotettaisi lainkaan niin kauan kuin voittovarat sijoitetaan takaisin yritystoimintaan, kuten esimerkiksi edustaja Harri Jaskari täällä tänään aiemmin esitti. Tällaisilla toimenpiteillä saataisiin aikaan merkittävä piristysruiske suomalaisiin yrityksiin kohdistuvalle pääomasijoittamiselle, ja olen aivan varma, että tällainen muutos tuottaa ajan kuluessa valtion kassaan enemmän verotuloja kuin nykyinen käytäntö. Erityisesti tämä ruokkisi yritysten kasvua ja investointeja, joita meillä Suomessa ei toden totta tänä päivänä ole yhtään liikaa.

Vastikään tehdyt päätökset Finnveran toiminnan kehittämisestä omalta osaltaan luovat kasvua. Finnveran riskinottokykyä lisätään ja korkotukilainavaltuuksiksi osoitetaan 263 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 alusta voimaan tuleva Finnveran omaan varainhankintaan perustuva viennin jälleenrahoitus parantaa vientiteollisuutemme toimintakykyä olennaisesti ja myös merkittävällä tavalla pienentää mahdollisten toteutuneiden luottoriskien negatiivisia vaikutuksia.

Kuten olen aiemminkin ja kuten on moni muu täältä puhujapöntöstä todennut: jotta voidaan tehdä työtä, pitää siis olla yrityksiä, jotka työllistävät. Kannattaa muistaa, että ihmisten työllistäminen ei ole yritystoiminnan itsetarkoitus ja sen toiminnan varsinainen luonne. Näin ollen on tärkeää, että olosuhteet yrittämiselle ja yritysten toiminnalle, niin pienten kuin suurtenkin, ovat meillä Suomessa mahdollisimman suotuisat. Tämä osaltaan nopeuttaa ja edesauttaa yritysten kasvua, mikä väistämättä kuitenkin lisää työpaikkojen määrää, ja siihen meidän tulee pyrkiä.

On erittäin hyvä asia, että viime hallituksen kokoomuslaisen opetusministerin käynnistämä Perusopetus paremmaksi -hanke saa jatkoa myös ensi vuonna. Ryhmäkokojen pienentämiseen suunnataan 50 miljoonaa euroa, mikä varmasti otetaan maamme kouluissa ja kodeissa ilolla vastaan. Edelleen on hyvä, että koulujen aamu- ja iltapäiväkerhojen toimintaa lisätään ja toimintaa vakiinnutetaan.

Periaatteellisista syistä vastustan pääsääntöisesti veronkorotuksia, mutta alkoholin, tupakan, makeisten ym. osalta korotukset ovat perusteltuja. Näiden tuotteiden käytöstä saadaan enemmän verotuloja ja välillisesti pienennetään näiden tuotteiden käytöstä aiheutuvia sairaanhoitokuluja yhteiskunnallemme niiden käytön toivottavasti veronkorotusten myötä supistuessa. Tupakka on tuote, joka säännöllisesti valmistajansa ohjeiden mukaan käytettynä tappaa noin puolet käyttäjistään, mikä aiheuttaa yhteiskunnallemme merkittäviä kustannuksia. Tässä suhteessa on suotavaa, että tupakkatuotteiden käyttö vähenisi minimiinsä.

Jukka Kopra, Eduskunnassa 14.12.2011

Luettavissa myös Eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_86_2011_vp_2_108_108_p.shtml