Tämä käsillä oleva Puolustusvoimia koskeva uudistusasia on kaksijakoinen. Me olemme tekemässä Puolustusvoimien uudistusta, joka on tietenkin erittäin tarpeellinen toimenpide, ja samalla säästetään Puolustusvoimien toimintamenoissa, mikä sekin on tarpeellista juuri nyt, mutta sen on syytä olla tilapäinen toimenpide. Puolustusvoimat supistaa toimintaverkostoa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Se on valitettava mutta tarpeellinen toimenpide. Jos koulutuspaikkojen määrää ei vähennetä, on meillä kohta tyhjiä ja ylimääräisiä punkkia Suomessa liikaa, niin kuin täällä on tänään todettu.
Julkisessa keskustelussa kannetaan suurta huolta siitä, että Puolustusvoimien suorituskyky vaarantuisi varuskuntaverkoston supistamisen myötä. Tästä huolta kantaville voin todeta, että väitän, että suorituskyky vain paranee tämän myötä. Ei Suomea varuskunnasta käsin puolusteta. Varuskunta on koulutus- ja mahdollisesti kokoontumispaikka, jonne ei todellakaan jäädä tappamaan aikaa, kun kriisi alkaa. Nykyaikaisessa sodankäynnissä ei rintamalinjoja tunneta eikä kenenkään kannata jumiutua toisen maailmansodan aikaisiin juoksuhautoihin. Sellaisia ei tänä päivänä ole. Joukkojen liikkuvuus on yksi suorituskyvyn avain ja joukkoja siirretään sinne, missä niitä tarvitaan.
On tietenkin harmillista, että monella paikkakunnalla Puolustusvoimien toiminta supistuu tai mahdollisesti lakkaa kokonaan. Tämä on erittäin valitettavaa. Kuten totesin, puolustuskykyymme tällä ei ole suoranaista merkitystä, mutta kansalaisten asenteisiin ja maanpuolustustahtoon se saattaa vaikuttaa. 95 prosenttia sodan ajan miehistöstämme koostuu reserviläisistä, ja siksi on olennaisen tärkeää, että yhteydenpitokanavat reserviläisiin säilyvät eri puolilla Suomea. Mitä useampi suomalainen osallistuu maanpuolustustoimintaan, sen parempi. Tosiasia kuitenkin on, että puolustuksen suorituskyky syntyy ihmisistä ja materiaalista, ei seinistä tai rakennuksista.
Jos valtio kouluttaa ihmisiä palvelemaan valtiota, tässä tapauksessa valtion turvallisuutta, on väärin, jos näille ihmisille ei sitten tarjotakaan töitä, vaan osoitetaan ovea. Puolustusvoimien tehtävä ei tietenkään ole olla ihmisten työllistäjä, vaan Puolustusvoimien tulee puolustaa maatamme. Siltikin valtion tulee tässä yhteydessä tunnustaa irtisanottavien hätä ja organisoida riittävästi tukea ja muuta toimintaa tilalle.
On turha kuvitella, etteikö nykyisen kaltaisia Puolustusvoimia tarvittaisi. Laaja reserviin ja yleiseen asevelvollisuuteen sekä varusmiespalvelukseen perustuva maanpuolustus turvaa suomalaisen yhteiskunnan vakauden niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Viimeisen noin parinkymmenen vuoden aikana Euroopan sisäisiä rajoja on piirretty uudestaan – ihmisten verellä. Maailman mullistukset ovat ennalta-arvaamattomia. Kuka olisi osannut odottaa esimerkiksi arabikevään mullistuksia ennen kuin tapahtumat alkoivat vain vyöryä? Nyt koko Pohjois-Afrikan poliittinen kartta on piirretty sekin uudelleen. Tämä vain esimerkkinä, että suuria ja ikäviä asioita tapahtuu maailmassa koko ajan. Meillä on ollut hyvä tuuri, kun olemme Suomessa saaneet nyt muutaman vuosikymmenen olla rauhassa. Katson, että esitetyt hankinta- ja toimintamäärärahojen säästöt sen sijaan muodostavat todellisen uhan Puolustusvoimien suorituskyvylle.
Arvoisa puhemies! On kriittisen tärkeää, että toiminnan määrärahat palautetaan mahdollisimman nopeasti vähintään sille tasolle, jolla ne olivat tämän hallituksen aloittaessa työnsä. Tällainen leikkaus pitkäkestoisena heikentää puolustuskykyämme olennaisesti. Rahaa on riitettävä ja käytettävä reserviläisten kouluttamiseen ja tarvittaviin materiaalihankintoihin. Meidän pitää muistaa, ettei puolustusvälineitä osteta lähimmästä supermarketista, vaan järjestelmien hankinnat ovat pitkäjänteisiä, usein elinkaareltaan kymmenien vuosien projekteja, joita varten tulee olla riittävä rahoitus. Silloin kun asejärjestelmiä sitten oikeasti tarvitaan, on niitä myöhäistä enää ostaa. Mahdollisen kriisin alettua meillä on käytössämme vain ja ainoastaan se materiaali ja se reservi, joka maassa on kriisin alkaessa.
Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu ja itsekin totesin, maanpuolustuksemme selkäranka on yleinen asevelvollisuus ja yleinen varusmiespalveluksen suorittaminen. Yksi suomalainen reserviläinen vastaa kymmentä minkä tahansa palkka-armeijan sotilasta. Kouluttaminen vaatii rahaa ja materiaalia ja molempien riittävä taso on turvattava. Meillä puhutaan Puolustusvoimien tehtävien laajentamisesta. Jotkut haluavat armeijasta jonkunlaista ympäristönsuojelulaitosta öljyntorjuntajoukkoineen jne. Tällainen hömppäpuhe pitää lopettaa. Puolustusvoimien tarkoitus ja tehtävä on puolustaa Suomea ja suomalaisia tarvittaessa voimakeinoja käyttämällä. (Puhemies koputtaa) Tämä meidän pitää muistaa ja tästä pitää pitää kiinni.
Jukka Kopra, Eduskunnasssa 29.2.2012
Luettavissa myös Eduskunnan sivuilta: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_15_2012_vp_2_168_168_p.shtml
Jätä kommentti