Meillä on monia mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä saamme Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan menestymään jopa paremmin, kuin tähän asti. Yksi mahdollisuus on matkailu ja turismi. Maailmalla on yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan suomalaisista itsestäänselvyyksistä: puhtaudesta, hiljaisuudesta, luonnosta jne.

Tänä päivänä tärkein matkustamismuoto on lentäminen ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Meillä on oltava lentokenttä ja reittejä mahdollisimman moneen eri paikkaan maailmalle. Kautta maailmanhistorian alueet, joille on hyvät liikenneyhteydet, ovat menestyneet muita paremmin – hyvinvointi ja sivistys keskittyvät liikenteen solmukohtiin.

Monet ymmärtävät lentoliikenteen kasvun edistävän alueen taloutta, luovan uusia työpaikkoja ja lisäävän verotuloja. Monen sijoittajan arvioinneissa toimivat lentoyhteydet ovat paikkakunnan keskeisiä kilpailukykytekijöitä.

Lentoliikenteen ja sitä kautta matkailun kehittämisen suhteen meillä Etelä-Karjalassa on tuhannen taalan paikka monessa suhteessa:

1) Pietarin 5 miljoonaa asukasta matkustavat mielellään Lappeenrantaan ja Lappeenrannan kautta maailmalle. Venäjän elintason noustessa yhä suurempi osa näistä ihmisistä voi matkustaa. Vastaavaa potentiaalia ei ole millään muulla paikkakunnalla Suomessa.

2) GoSaimaa Oy:n markkinointi tuo Lappeenrantaan yhä enemmän keski- ja etelä-eurooppalaisia matkailijoita. Jos reittejä olisi enemmän, tänne myös matkustettaisiin enemmän.

3) EU:n komissio ennustaa halpalentoliikenteen kaksinkertaistuvan seuraavan 10 vuoden aikana. Kasvu painottuu maakuntakenttiin ja Euroopan solmukohtiin.

TAK Oy:n tutkimuksen mukaan muualla kuin Etelä-Karjalassa asuvat matkustajat käyttävät keskimäärin 121 euroa per henkilö täällä ollessaan. Vuonna 2011 matkustajamääräksi ennakoidaan 120 000, mikä siis voi tarkoittaa yli 10 miljoonan euron aluetaloudellista vaikutusta.

Jos lentoliikenteen määrä kaksinkertaistuu tai peräti kymmenkertaistuu ovat aluetaloudelliset vaikutukset vastaavasti suurempia. Riika on tästä hyvä esimerkki. Matkustajamäärien lisääntyminen kasvattaa taloudellista hyvinvointiamme – enemmän työpaikkoja ja verotuloja.

Lentoliikenne ei kuitenkaan kehity itsekseen, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Vuosien varrella paljon on tehtykin, ikävä kyllä tekemiseen on myös mahtunut myös sähläystä, salailua ja epämääräistä toimintaa. Lappeenrannan lentoliikennettä ja lentokenttää tulee kehittää, mutta toiminnan on oltava avointa ja kriittisen tarkastelun kestävää.

Lappeenranta on investoinut lentoliikenteen kehittämiseen ja nyt panostus on alkanut poikia. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päättää, kuinka paljon panostus on jatkossa. Parhaassa tapauksessa kaupungin ei tarvitse osallistua rahallisesti lainkaan.

Olen sitä mieltä, että lentoliikenteen kehittämiseen tulee satsata enemmän ja tähän satsaukseen tulee saada kaikki eteläkarjalaiset matkailutahot mukaan – niin kunnat kuin yrityksetkin. Se, mikä on oikea summa vuositasolla, jolla liikenne saadaan kasvamaan kriittisen pisteen yli siten, että se alkaa ruokkia itse itseään, on selvitettävä erikseen. On väärin, jos lappeenrantalaiset joutuvat yksin kantamaan kustannustaakan.

Jos me emme käytä tätä tilaisuutta hyväksemme, joku muu alue sen tekee ja työpaikat ja kasvavat verotulot ohjautuvat muualle. Matkailijoiden rahat eivät itsestään valu taskuihimme, vaan tarvitaan myös lisää yrittäjiä ja palveluiden tarjoajia. Menestys on meistä kiinni. Olemme oman onnemme seppiä. Kukaan ei maailmalta tule tänne tarjoamaan menestystä ja hyvinvointia jos odotamme hattu kourassa, vaan meidän on toimittava ja oltava ahkeria.

Ei kannata jäädä tuleen makaamaan odottelemaan uusien savupiippujen nousua ja ilkkua niille, jotka kantavat vastuuta Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan elinvoimaisesta tulevaisuudesta, sillä odotus voi olla pitkä.