Arvoisa puhemies! Euroopan taloudellinen vakaus on pienen viennistä elävän Suomen ja koko euroalueen etu. Siksi on tärkeää, että tämän rahoitusvakauden säilyttämiseksi myös kriisimaiden tukemiseen osallistutaan yhdessä, Kyproksenkin kohdalla, vaikkei se ihan helpolta tunnukaan. Kyllähän me olemme joutuneet tätä kalkkia juomaan parin viime vuoden aikana jonkin verran.

Euroalueen rahoitusvakaus on tukitoimi myös sen hyväksi, ettei Suomen talous ajaudu syöksykierteeseen. Kehysratkaisun yhteydessä saimme juuri hyväksyttyä uudistuspaketin, jolla maamme työllisyyttä ja taloutta on mahdollista saada kasvuun, eikä tätä sovi nyt vaarantaa missään nimessä. Lisää epävarmuutta tai syvää lamaa ei kaivata meillä eikä muualla.

Sen vuoksi kannatan hallituksen määrätietoista ja euroa tukevaa politiikkaa. Suomi tarvitsee Euroopan unionia ja yhteistyötä muiden kanssa. EU puolestaan tarvitsee tiukempia yhteisiä pelisääntöjä. Virheistä ja epäkohdista täytyy oppia. Tällaisia katastrofeja ei saa jatkossa syntyä.

Hyvä on vielä kertaalleen muistuttaa, että Kyproksen tukipaketin ehdot ovat tiukemmat kuin minkään tähänastisista. Sijoittajavastuu toteutuu, ja Kypros menettää veroparatiisiasemansa. Porsastelijat menettävät merkittävän osan talletuksistaan. Nyt käytetään EVM-mekanismia, mikä tarkoittaa sitä, että rahaa ei mene lisää minnekään vaan tuki perustuu EVM-pääomaan, jonka Suomi on jo ajat sitten kokonaisuudessaan maksanut.

No, Kyproksen osalta on puhuttu rahanpesusta ja harmaasta rahasta. Varmasti puheet ovat aiheellisia. Rahanpesua ei tule hyväksyä, ja se on jatkossa estettävä EU:n asettamin ehdoin ja kaikin mahdollisin keinoin. Rahanpesu ei kuitenkaan ole tämän kriisin syy. Tavalliset kyproslaiset eivät ole osallistuneet rahanpesuun. Heitä meidän pitää auttaa nousemaan tästä kriisistä, ja siihen tarvitaan EVM-tukea.

Kyproksen ongelmat johtuvat suurin piirtein samasta syystä kuin meidän Suomen pankkikriisi aikoinaan 1990-luvulla. Pankit saivat ylen määrin talletuksia, lainasivat rahat avokätisesti ja ehkä typerästi eteenpäin. Nyt tässä tapauksessa lainaaja oli Kreikan valtio ja soppa valmis. Kyproksen kriisi on siis osa Kreikan kriisiä.

Edustaja Hongisto, joka ei näytä enää olevan paikalla, täällä äsken totesi, että ei kannettu vesi kaivossa pysy. Mutta kun muistellaan sitä, kuinka Suomi nousi 90-luvun pankkikriisistä ja lamasta ulkomaisen lainan turvin, niin se vesi ainakin on pysynyt kaivossa, vai meneekö meillä nyt aivan katastrofaalisen huonosti? Olisiko se tuki pitänyt olla ottamatta silloin vastaan?

Kuten alussa totesin, EU:n ja euroalueen vakaus on meille suomalaisille tärkeä asia muun muassa viennin ym. kannalta. Kypros on siis osa tätä yhtälöä. Ei kukaan täällä näitä kriisejä toivo. Silti meidän tulee osallistua. Kyse on myös Suomen hyvinvoinnista. Toki meidän tulee myös toimia aktiivisesti sen eteen, ettei euroalueella enää toiste tällaisia kriisitilanteita synny.

Jukka Kopra, Eduskunta, 17.4.2013.
Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä
Ainoa käsittely

Luettavissa myös Eduskunnan sivuilta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_40_2013_vp_2_136_136_p.shtml