Arvoisa puhemies! Kaupan aukioloaikoja käsittelevän selonteon tarkastelun myötä muutostarpeet voimassa olevaan lakiin ja nykykäytäntöihin ovat tulleet todella selkeästi esille. Ilman poikkeuslupaa siis erikoispyhinä ovensa voivat pitää avoinna vain pienet kaupat, kioskit, huoltamot ja jotkut haja-asutusalueiden kaupat.

Kauppojen aukiolon merkitys kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Voi sanoa, että nämä nykyiset, ajastaan jääneet vähittäiskaupan aukiolorajoitukset ovat muodostaneet tai ainakin jatkossa muodostavat myös liiketoimintojen kasvulle esteen. Kasvua tämä maa mitä kipeimmin kuitenkin tarvitsee.

Kaupankäyntiä ja talouden kasvua voidaan edesauttaa sillä, että nykyiset aluehallintovirastojen poikkeuslupakäytännöt yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan koko maassa. Poikkeuslupia on perustellusti myönnetty loppiaiseen, helatorstaihin, helluntaipäivään ja pyhäpäivään. Kokemukset osoittavat, että niin kauppiaat kuin asiakkaatkin ovat tyytyväisiä näihin kauppapäiviin. Voisi tietysti kysyä, miksi eivät kaupat voisi näinä päivinä olla auki ilman poikkeuslupaa.

Poikkeuslupahakemukset käsitellään nykykäytännön mukaan alueittain kunkin alueen aluehallintovirastossa. Vahvuutena tässä on se, että lupaviranomaisen voidaan odottaa tuntevan alueen erityispiirteet sekä kokonaistilanne. Harmillisesti alueellinen käsittely on kuitenkin johtanut siihen, että lupaprosesseissa on huomattavia eroja eri puolilla maata, eikä elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisesta kohtelusta välttämättä voida näin ollen puhua. Tiedossani on, että jossain päin riittää pelkkä pyyntö, toisaalla taas tarvitaan laajojakin selvityksiä. Siksi kauppoja rasittavan lupabyrokratian on loputtava ja lupakäytäntöjä pitää keventää sekä yhdenmukaistaa koko maassa. Tasapuolisuuden vuoksi tärkeää olisi myös se, että yhdistykset ja esimerkiksi kauppakamarit voisivat hakea poikkeuslupaa kokonaiselle maantieteelliselle alueelle eivätkä vain yksittäiselle yritykselle. Tähän kantaan on ilokseni myös eduskunnan talousvaliokunta yhtynyt.

Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, ja lakien pitää myös muuttua. Kaakkois-Suomen edunvalvojana tiedän hyvin tarkasti, mitä vähittäiskaupan nykyiset aukiolorajoitukset sekä samalla rajusti kasvanut venäläismatkailijoiden määrä ja ostovoima tarkoittavat. Pelkästään venäläisten turistien määrä on kasvanut kymmeniä prosentteja viime vuosien aikana Kaakkois-Suomessa, ja onneksi tämä kehityssuunta jatkuu. Matkailun kehittymisen kannalta on oleellista, että lisääntyvälle matkailijajoukolle on tarjolla riittävästi palveluja. Tässä on kyse reilun miljardin euron vuosittaisesta lisästä Suomen ja erityisesti Kaakkois-Suomen vähittäiskauppaan ja palveluille. Kasvulle ei näy kattoa ainakaan toistaiseksi, ja sille pitää luoda suotuisia edellytyksiä.

Etelä-Karjala, eli lähinnä Lappeenranta ja Imatra, painii jo omassa sarjassaan palveluiden tarjoamisessa venäläismatkailijoille, mutta Kymenlaakson puolella käyttämätöntä potentiaalia on tässä suhteessa vielä valtavasti. Varsinkin eteläinen Kymenlaakso – Vaalimaa, Hamina, Kotka – on monien mahdollisuuksien äärellä. Tässä taloudellisessa tilanteessa minkään byrokratian rattaat eivät saa estää taloudellisen hyvinvoinnin ja työllisyyden kasvua. Siksi kaupan aukioloaikojen päivittäminen ajan tasalle on tarpeen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin todeta, että nämä edustaja Pekkarisen ja talousvaliokunnan esittämät kolme pontta ovat kannatettavia ja ne tulisi ottaa huomioon asiaan kuuluvalla vakavuudella.

Jukka Kopra, Eduskunta, 24.4.2013.
Valtioneuvoston selonteko kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksista
Ainoa käsittely

Luettavissa myös Eduskunnan sivuilta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_44_2013_vp_1_39_39_p.shtml