Jukka Kopra – Kiitos luottamuksesta – tervehdys vaaliyöltä
Jukka Kopran ensimmäiset ajatukset eduskuntavaalitulosten selvittyä. Kiitoksia kaikille kannatuksesta ja kovasta työstä.
huhtikuu 2015
Kättelytempaus oli supermenestys
Perjantaina ja lauantaina Jukka uusi viime vaaleista tutuksi tulleen kättelytempauksensa. Tavoitteena oli ylittää edellinen kättelyennätys; tuhat kaakkoissuomalaista. Perjantaina Jukka kiersi eri kohteita Lappeenrannassa sekä pistäytyi Imatralla mm Koskenpartaalla. Lauantai käynnistyi vaalitoimiston aamukahvitilaisuudella, josta suuntasimme vilkkaan kauppatorin kautta Oleksille, kaupungintalon aukiolle ja edelleen K-Raudan pihaan. Päivän päätteeksi vierailimme vielä NST:n C1-junnujen mitalipelissä. Kello 19.00 mennessä Jukka oli kohdannut yhteensä jo 1100 kaakkoissuomalaista ja keskustellut heille tärkeistä asioista. Ihmisten kiinnostus ja innostus on ollut hienoa tälläkin rintamalla.
Verot vievät kilpailukyvyn
Suomen kilpailukyky on huono, ja yhtenä syynä tähän on esitetty maamme korkeaa palkkatasoa. Se ei pidä paikkaansa. Jos tarkastellaan yrityksen laskuttamaa hintaa, työntekijän palkkaa ja siihen liittyvien verojen ja työnantajamaksujen osuutta, voidaan todeta, että yhteiskunnan osuus on liian suuri ja työntekijän käteen jäävä osuus liian pieni. Esimerkkilaskelma kuvaa tilannetta: Jos yritys myy työntekijän työpanosta 100 eurolla, on sen arvonlisäverollinen hinta 124 euroa. Tästä summasta alv:n osuus on siis 24 prosenttia, työnantajamaksujen noin 20 ja ennakonpidätyksien noin 30 prosenttia, eli yhteensä 74 euroa. Palkansaaja maksaa kulutusveroja noin 10 prosenttia eli 13 euroa. Yhteiskunnallisiin maksuihin menee 87 euroa ja palkansaajan todellinen nettoansio [...]
Puolustusyhteistyö on pohjoismaiden oma asia
Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan puolustusministerit ja Islannin ulkoministeri allekirjoittivat viime viikolla sopimuksen ja julkilausuman maiden välisen puolustusyhteistyön kehittämisestä. Tarkoitus on järjestää yhteisiä sotaharjoituksia, harmonisoida materiaalituotantoa, jakaa tiedustelutietoa ja yhdistää voimia kyberpuolustuksessa. Toteutuessaan tällainen yhteistyö on erittäin kannattavaa ja edistää maamme puolustusta ilman että kustannukset olennaisesti nousevat. Kyky yhteisiin pohjoismaisiin sotilaallisiin operaatioihin nostaa hyökkäyskynnystä Suomeen, sillä mahdollisen maahantunkeutujan on huomioitava se mahdollisuus, että yhteistyökumppanit voivat tulla apuun vaikkei varsinaista sotilasliittoa ja sopimusta yhteisestä puolustuksesta olisikaan. Materiaalituotannon - esimerkiksi ampumatarvikkeiden - tuotannon koordinointi yhdessä ja tiedustelutiedon jakamisen edut ovat kiistattomat. Kun ampumatarvikkeita tuotetaan hajautetusti eri puolilla pohjoismaita ja niiden toimittamisesta on etukäteen [...]
Onko Suomen puolustuskyky uskottava – keskustelutilaisuus
Tiistai-iltana Jukka Kopran vaalitoimistolla järjestetty turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus veti talon täyteen kiinnostuneita ja sanavalmiita eteläkarjalaisia. Illan ja keskustelun alustajina toimivat kansanedustaja Jukka Kopran lisäksi kenraaliluutnantti (evp) Ilkka Ilmola ja kenraaliluutnantti (evp) Matti Kopra. Alustuksissa kuultiin kenraalien näkemykset Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta tällä hetkellä sekä puolustusvoimien säästöjen sekä viime vuosina tehtyjen investointien vaikutuksista maamme turvallisuuteen. Paikalla ollut yleisö osallistui aktiivisesti illan keskusteluun niin mielipiteiden kuin kysymystenkin muodossa. Polveilevassa keskustelussa käytiin Suomen puolustusta läpi laajasti viimeisen viidenkymmenen vuoden ajalta, mutta keskeisimmäksi aiheeksi nousi kuitenkin kysymys Suomen nykyisen puolustuskyvyn uskottavuudesta - ja siitä kuinka se määritellään. Useissa puheenvuoroissa myös alleviivattiin Suomen puolustusvoimien kykyä tehdä materiaalihankintapäätökset [...]
maaliskuu 2015
Mikä ihmeen Nato-optio?
Nato-keskustelussa on vilahtelee edelleen ihmisten ajatuksia hämmentävä "Nato-optio ". Termin käyttäjät halunnevat antaa käsityksen, että olisi olemassa menettely, jolla Suomi Naton jäsenyysanomuksen jättäessään ilman muuta hyväksytään jäseneksi. Ei ole olemassa mitään Nato-optiota, eikä sellaisesta ole voinut kukaan sopia. Naton jäseneksi hyväksymiseksi tarvitaan kaikkien Nato-maiden ( 28) hyväksyntä. Nato ei pyydä jäseneksi, jäsenyyttä on haettava. Jäsenyyden hakeminen kestää kaksi vuotta, sillä päätös jäseneksi ottamisesta tehdään joka toinen vuosi pidettävässä huippukokouksessa. Edellinen Nato-huippukokous oli viime vuonna. Suomen hakiessa jäsenyyttä on mahdollista, että joku jäsenvaltioista vastustaa pitäessään maatamme liian suurena riskinä pitkän itärajamme takia tai muuten vaan. Jäsenyyttä ei tule hakea ellei olla [...]
Neljä vuotta eduskunnassa
Minulta kysytään usein, mitä kaikkea kansanedustajan työhön kuuluu. Kysymys on hyvä, koska kaikki kansalaiset haluavat tietää miten heidän asioitaan hoidetaan. Varsinkin kun suurin osa kansanedustajan työstä tapahtuu julkisuuden ulkopuolella. Saattaa syntyä kuva, että kansanedustaja ei tee juuri muuta kuin istuu täysistunnoissa puhumassa, mutta todellisuudessa työ on suurimmaksi osaksi muuta. Lähestyvien eduskuntavaalien kampanjat ovat käynnistymässä, jolloin mielenkiinto kansanedustajien tekemisiin ja ennen kaikkea tekemättä jättämisiin kasvaa. Myös istuvan kansanedustajan kannalta on tärkeää voida kertoa ajamistaan asioista, jotta kansalaiset voivat arvioida työn tuloksia objektiivisesti. Saavutuksia arvioitaessa on hyvä pitää mielessä, että politiikka on joukkuepeliä oman ja muiden puolueiden kansanedustajien kanssa. Yksinään on melko [...]
Uusi kalastuslaki ei ole täydellinen
Eduskunta on käsitellyt hallituksen esitystä kalastuslaiksi. Esityksessä on hyviä ja ei niin hyviä piirteitä. Kaksi suurinta kipukohtaa ovat Ely-keskuksille kaavailtava oikeus tietyissä tilanteissa myöntää ammattikalastuslupia ohi osakaskuntien tahdon sekä venekuntakohtainen verkkomäärän rajoitus kahdeksaan. Ensinmainittu on syystäkin aiheuttanut huolta osakaskunnissa. Erityisesti eteläisellä Saimaalla asialla on merkitystä ja riitojakin on jo ollut. Lakiesityksen "pakkoluvitusta" ohjaavat pykälät olisi tullut poistaa kokonaan tai määritellä asia siten, että päätösvalta lupien myöntämisestä on kalatalousalueella. Näin asia olisi ratkaistu läheisyysperiaatteen mukaisesti siellä, missä päätös vaikuttaa ja missä asia tunnetaan parhaiten. Koska tätä kohtaa ei lakiesityksestä pois saatu, on mielestäni hyvä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön saatiin kirjaus Saimaata [...]
helmikuu 2015
Yrittäjyysopein Suomi nousuun
Maamme menetetyn kilpailukyvyn palauttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia. Kadonnut kilpailukyky on suurin yksittäinen syy talouskriisiimme. Yksityisten yritysten ja liike-elämän kehitys on jumiutunut jäykkien rakenteiden ja liiallisen kustannustaakan puristukseen. Kuinka sitten päästään tästä pinteestä ja vapautetaan talous hyvinvointia lisäävään kasvuun? Kehittämällä seuraavia osa-alueita saadaan kilpailukykylukko purettua. Ne ovat linjassa Suomen Yrittäjien tavoiteohjelman kanssa. Työmarkkinoiden toimintatapaa on muutettava, eli tavat joilla työn tekemisestä Suomessa sovitaan on uudistettava. Paikallista sopimista tarvitaan lisää siten, että työehdoista voidaan sopia työpaikoilla. Julkisen sektorin menoja on pienennettävä. Nyt ne ovat lähes 60% bruttokansantuotteesta ja on saatava 40%:n tuntumaan, jotta talous kestäisi. Jäykkiä organisaatiorakenteita on purettava ja yksityistä sektoria [...]