Verotuksen on oltava sellaista, että työnteko kannattaa. Tuloveroja ei saa nostaa. Yritysverotuksen on oltava tasolla joka kannustaa yrittämiseen. Kansalaisilta perittävien veroeurojen määrä on kyseenalaistettava ja määriteltävä tarkemmin. Valtion menojen budjetoinnissa on omaksuttava yritysmäinen kulttuuri verorahojen käytön suhteen. Valtion ja kuntien toimintoja on rationalisoitava ja tuottavuutta parannettava jatkuvasti kuten yrityksissäkin tehdään.
Saimaan hyvinvointi on meille etelä-karjalaisille oleellisen tärkeä kysymys. Saimaa ja puhdas luonto on Itä-Suomen elinehto. Meidän Saimaan rannalla asuvien on itse pidettävä huolta järvestämme ja ympäristöstämme - kukaan muu ei tee sitä puolestamme. Tämä on tärkeää niin alueemme makeanveden saannin kuin matkailunkin kannalta. On velvollisuutemme hoitaa asiat niin, että siirrämme jälkipolville puhtaan Saimaan.
Kansainvälisestikin tunnustettua koulujärjestelmäämme pitää edelleen kehittää. Opetusryhmien kokoon ja opettajien jaksamiseen tulee panostaa entistä enemmän. Koulurakennusten kunto on maassamme keskimäärin erittäin huono. Myös valtion tulee osaltaan kantaa vastuuta siitä, että Suomen kunnilla on mahdollisuus rakentaa ja ylläpitää sellaisia koulukiinteistöjä, joissa on hyvät oppimisen edellytykset, joissa on terveellistä olla ja joissa on hyvä oppia. Opetusryhmien koot on pidettävä sopivina, jotta kaikilla on hyvät mahdollisuudet oppia.
Yliopistomme ja ammattikorkeakoulumme ovat Etelä-Karjalan kannalta erittäin merkittäviä tekijöitä. Kansanedustajien tulee tehdä osaltaan kaikkensa, että molemmat säilyvät ja kasvavat hyvin eikä niitä näivetetä valtakunnallisessa supistushankkeiden pudotuspelissä. Oppilaitosten kehittämis- ja lakkautuspäätökset ovat aluepolitiikkaa vaikka päätöksiä näennäisesti perustellaankin taloudellisilla seikoilla ja siksi poliitikkojen on tehtävä töitä niiden eteen. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu lisäävät Etelä-Karjalan henkistä vireyttä ja pitävät meidät mukana edelläkävijöiden joukossa peesaamisen sijaan. Ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa on kyettävä laajentamaan siten, että se vastaa maakunnan todellisiin koulutustarpeisiin.
Työnteon pitää olla kannattavaa kaikille, niin herroille kuin duunareillekin. Mahdollisimman monen pitää saada tehdä töitä. Verotusta ja työmarkkinamekanismeja on muutettava siten, että ne tukevat tätä tavoitetta. Työpaikkojen määrää lisätään mm. sillä, että työllistämistä helpotetaan esimerkiksi pienentämällä palkkaamisen riskejä. Työn tuottavuutta voidaan nostaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisäämällä. Savupiipputeollisuus hiipuu maakunnassamme ja tilalle tarvitaan pk-yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja. Suomesta pitää tehdä maailman paras maa yrittämiselle. Yksityinen yrityssektori luo sen varallisuuden jolla koko Suomen hyvinvointi rahoitetaan.