Hallitus julkisti sisäisen turvallisuuden selontekonsa 20.5.2021. Selonteko ei ole aivan tasapainoinen, sillä sosiaalipoliittiset keinot painottuvat liikaa perinteisesti sisäministeriön hallinnonalaan kuuluvien keinojen kustannuksella

Tosiasia on, että sisäisen turvallisuuden hoitamisessa tarvitaan sekä sosiaalipolitiikkaa, että kovia turvallisuuden keinoja. Esimerkiksi nuorten väkivallan raaistuminen ja järjestäytyneen rikollisuuden yhä vahvempi soluttautuminen Suomen vankiloihin ja yhteiskuntaan ovat ilmiöitä, joihin puuttumisen keinojen on oltava määrätietoisia ja uskottavia. Rosvot on saatava linnaan ja se edellyttää lisää resursseja niin poliisille kuin tuomioistuimillekin.

Edustin osaltani Kokoomuksen eduskuntaryhmää sisäisen turvallisuuden selonteon parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Ryhmässä kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät selontekoluonnoksen osalta yhteisen varauman, koska katsoimme, ettei opposition esityksiä otettu selonteon valmistelussa riittävällä tavalla huomioon.

Esitimme parlamentaarisessa ryhmässä selontekoluonnokseen joukon sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisiä muutosesityksiä, mutta niitä ei haluttu ottaa huomioon. Panostaminen ennaltaehkäisyyn ei voi tarkoittaa vähentämistä luotettavasta viranomaistoiminnasta.

Selonteon puutteet liittyvät erityisesti muun muassa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Keinot terrorismin uhkaan vastaamiseksi jäävät vähäisiksi, vaikka suojelupoliisi on aiheesta useaan otteeseen varoittanut. Kyberturvallisuutta käsittelevä jää selonteossa suppeaksi aiheen jatkuvasti kasvavaan merkitykseen nähden. Sama huomio koskee järjestäytynyttä rikollisuutta.

On myös olemassa ristiriita hallituksen sanojen ja tekojen välillä koskien turvallisuusviranomaisten resurssien turvaamista.

Hallitus sumuttaa, kun se sanoo nostavansa poliisien määrän 7500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä ja jopa 8200 henkilötyövuoteen vuoteen 2030 mennessä, mutta ei osoita tähän määrärahoja, vaan päinvastoin edellyttää poliisilta uusia säästöjä. Marinin hallitus aikoo leikata poliisin resursseista vuosina 2022-2023, vaikka korona on lisännyt ihmisten avuntarvetta ja rikosilmoitusten määrä on kasvanut 20% vuodesta 2019.