Suomen turvallisuuteen kohdistuu tänä päivänä enemmän haasteita kuin pitkään aikaan. Vaikkei maahamme kohdistukaan suoraa sotilaallista uhkaa, on Euroopan turvallisuustilanne vakavalla tavalla kiristynyt Venäjän hyökkäyssodan myötä. Kotimaassa järjestäytynyt rikollisuus kasvaa ja erilaiset huumeparonit kekkaloivat julkisuudessa median suotuisalla myötävaikutuksella. Toissa vuonna ihminen hakattiin kuoliaaksi Kaivopuistossa, eikä henkirikoksesta nostettu syytettä kun oli epävarmuus, kuka tapahtumaan osallistuneista epäillyistä kuolettavan iskun antoi. Jengirikollisuus pääkaupunkiseudulla leviää ja raaistuu. Myös poliisi on toistuvasti ilmaissut huolensa tilanteesta.
Suuria huumerikoksia on saatu ratkaistua ja niistä on käyty oikeutta pitkään. Tekijät ovat saaneet pitkiä tuomioita ja tapaukset ovat olleet runsaasti esillä. Suomen poliisi on tehnyt erittäin hyvää työtä ratkoessaan nämä rikokset ja saattaessaan huumekauppiaat oikeuden eteen. Julkisuudessa poliisi ei kuitenkaan ole saanut erityistä kiitosta onnistumisistaan, vaikka aihetta ylistykseen olisi. Sen sijaan erilaiset huumeparonit ja muut apurit pällistelevät lehtien etusivuilla ja pahimmista konnista tehdään tv-sarjoja. Median tapa nostaa vakaviin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä jalustalle todellisten sankareiden, eli maamme poliisien sijaan, on huolestuttava ja haitallinen ilmiö.
Poliisi on pitkään ilmaissut huolensa jengirikollisuuden kasvusta ja raaistumisesta. Oppositiopuolueet ovat ottaneet kantaa asian ratkaisemiseksi ja Kokoomus on esittänyt useita konkreettisia toimia jengirikollisuuden kuriin saamiseksi. Suomessa tapahtuva jengiytyminen muistuttaa Ruotsissa aikanaan tapahtunutta kehityskulkua muun muassa siinä, että pääsääntöisesti jengiläiset ovat maahanmuuttaja- tai ulkomaalaistaustaisia ja silmitöntä väkivaltaa käytetään mitättömältä tuntuvissa tilanteissa. Ruotsissa on jo tunnustettu maahanmuuttopolitiikan epäonnistuminen ja jengi-ilmiön osalta voi todeta Suomenkin maahanmuuttopolitiikan epäonnistuneen surkeasti.
Hallitus ei kuitenkaan ole kyennyt tunnustamaan ongelmaa vaan ministerit eri puheenvuoroissa ovat puhuneet ”nuorisosta”, ikään kuin kyseessä olisi kaikkia suomalaisia nuoria riivaava ilmiö. Ei ole, kuin korkeintaan uhrin asemassa. Vasemmistoministerit ovat myös pyrkineet syyllistämään huolensa esiin tuoneita kansanedustajia ulkomaalaisvastaisuudesta. Jengirikollisuus on ilmiönä yksi merkki Suomen maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta ja asiaan on puututtava Kokoomuksen esittämin keinoin ennen kuin jatkamme yhtään pidempään.
Suomen turvallisuutta voitaisiin parantaa helpostikin. Poliisin rahoitus on saatava kuntoon ja varmistettava, että poliisin virkojen määrä saadaan yleispohjoismaiselle tasolle. Kokoomus vaati muutosta valmiuslakiin siten, että turvapaikkahakemusten vastaanotto voidaan keskeyttää ja tämän hallitus on jo toteuttanutkin. Jengirikollisuuteen tulee puuttua Kokoomuksen esittämin keinoin, muun muassa rangaistuksia koventamalla ja mahdollistamalla rikoshyödyn takavarikointi jengiläisiltä ripeästi. Myös maahanmuuttopolitiikkaa tulee tiukentaa siten, että rikoksiin syyllistyneet palautetaan vääjäämättä kotimaihinsa ja oleskelulupien suhteen suositaan henkilöitä, joiden kotoutumisennuste on hyvä. Näitä toimia olemme hallitukselle esittäneet lukuisia kertoja, mutta ministereillä ei tunnu olevan tahtoa saada asioita järjestykseen.
Teksti on päivitetty versio 11.2.2022 julkaisemastani blogista.
Jätä kommentti