Viime päivinä meilläkin on taas alettu käydä keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Monen mielestä juuri nyt asiasta ei saisi keskustella. Milloinkahan se oikea aika sitten olisi? Silmiinpistävää keskustelussa ja niissä yhteydenotoissa joita olen saanut on, että käsitykset Naton jäsenyydestä ja sen merkityksestä ja vaikutuksesta Suomelle ovat monesti vanhentuneita tai vailla todellisuuspohjaa. Kylmän sodan aikainen disinformaatio on mielissä edelleen. Yritän oikaista muutamia minun tietooni tulleita väärinkäsityksiä Natosta. Myönnettäköön, että olen useasti todennut julkisestikin, että Nato-jäsenyys olisi Suomen puolustamisen kannalta esillä olleista vakavasti otettavista vaihtoehdoista paras, mutta asiaa ei pidä ehdoin tahdoin ajaa eteenpäin ilman kansan hyväksyntää. Juupas-eipäs -väittelyn sijaan avoin, asiapitoinen ja [...]

Venäjällä työskentelee satoja suomalaisia, jotka ovat siellä myös verovelvollisia. Nämä henkilöt joutuvat työmatkojensa vuoksi käymään Suomessa mm. kokouksissa, koulutuksissa ja asiakaskäynneillä useita päiviä kuukaudessa. Monissa tapauksissa perhe asuu Suomessa, jolloin työmatkoihin yhdistetään käynti perheen luona. Kopran mielestä on epäoikeudenmukaista, että työkäynnit Suomessa yhdistettyinä perheen tapaamiseen syövät reissutyöläisiltä helposti laissa sallitut matkustuspäivät kuukaudessa. Tämä johtaa siihen, etteivät Venäjällä työskentelevät henkilöt voi verotussyistä tulla vuosilomille kotiin Suomeen, vaan heidän on matkustettava lomille muualle Eurooppaan. – Uskomatonta, sanoo Kopra. Tuloverolakia Venäjän ulkomaantyötulon verotuksen osalta tulisikin muuttaa siten, että ns. Suomi-päivärajoitukset poistettaisiin kokonaan tai ainakin niin, etteivät ne kuluttaisi vuosilomapäiviä, vaatii Kopra.

Eduskunnan puhemiehelle; Uusi ulkomaalaislaki on ollut voimassa kuluvan vuoden alusta alkaen. Lain tarkoituksena on Schengenin rajasäännöstön, paluudirektiivin ja EU:n matkustusasiakirjapäätöksen sekä Suomen lainsäädännön yhteensovittaminen. Ulkomaalaislakiin lisättiin uusia käsitteitä, kuten pääsyn epääminen. Ulkomaalaisen pääsy voidaan siis evätä rajanylityksen yhteydessä, jos henkilö ei täytä maahantulon edellytyksiä ja oleskelun on tarkoitus kestää alle kolme kuukautta. Aikaisempaan käytäntöön verrattuna ja rajanylityspaikoilta jo saatujen kokemusten perusteella jopa yli 90% käännytyksistä vaihtunee uuden lain myötä pääsyn epäämiseksi. Epäkohdaksi ja vähintäänkin pieneksi turvallisuusriskiksi on jo alkuvuoden aikana osoittautunut se, ettei pääsyn epäämistä kuitenkaan mainita uudessa laissa henkilötuntomerkkien ottamisen perusteena. Käännyttäminen on samassa laissa peruste henkilötuntomerkkien ottamiselle ja aiemmin [...]