Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulee varmistaa itsenäinen päätöksenteko tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueiden rahoituksen alijäämiä ei voida enää kattaa alueen kuntien päätöksillä rahoituksen siirtyessä valtiolle. Kertynyt alijäämä voi aiheuttaa ministeriöiden ja alueen välisen arviointimenettelyn, jos tulot eivät riitä kattamaan menoja.

Ongelmana on, että suurin osa Suomen hyvinvointialueista uhkaa aloittaa toimintansa ilman riittävää rahoitusta. Vaje on valtiovarainministeriön mukaan yhteensä jopa miljardi euroa. Mm. hoitajamitoituksen kasvu, syventyneet rekrytointiongelmat, korkea inflaatio ja palkkaratkaisujen kustannukset nostavat menoja koko Suomessa.

Palvelujen järjestämisen ja lainanottovaltuuksien arviointi voivat pahimmillaan johtaa hyvinvointialueiden yhdistämiseen. Käytännössä pienet alueet ovat vaarassa. Vähenevän väestön Etelä-Karjalalle tämä on todellinen uhkakuva.

Rahoituksen riittävyys tulee korostumaan palvelujen turvaamisen ja kestävän strategian varmistamiseksi. Haaste näkyy myös Etelä-Karjalassa. Aluevaltuuston syyskuussa hyväksymä investointisuunnitelma 2023-26 on tosiasiassa monilta osin ehdollinen (esim. Armila, leikkaussalien saneeraus) riippuen tulevista investointivaltuuksista.

Investointien ja tulorahoituksen epävarmuuden seurauksena on lyhytjänteinen ja reagoiva johtaminen. Jos esimerkiksi henkilöstöä ei pystytä palkkaamaan pitkäaikaisen tarpeen pohjalta, joudutaan pahimmillaan vuokraamaan ulkopuolista työvoimaa lähes mihin hintaan tahansa. Tästä on jo nyt paljon esimerkkejä.

Etelä-Karjalan autonomia ja yhdenvertaiset palvelut on varmistettava. On tärkeää, että mahdollinen alijäämä on korkeintaan valtakunnan keskitasoa, mieluiten sen alle. Pienenä alueena emme saa olla huonoimpien joukossa ja jäädä edunvalvonnassa yksin. Tarvitsemme yhteistyötä muiden alueiden kanssa.

Meidän tulee hyödyntää alueemme ketteryyttä. Osaavan työvoiman rekrytointi ja heistä huolehtiminen, asiakaslähtöisyys, toimivat digipalvelut, alueen sote-yrittäjien kumppanuuden syventäminen sekä yhteistyö kuntien ja muiden alueiden välillä tuovat monia mahdollisuuksia.

Etelä-Karjalan tulee olla aktiivinen edelläkävijä itsenäisen aseman varmistamiseksi. Uudella aluehallinnolla on siinä suuri vastuu.

 

Jukka Kopra, aluevaltuuston puheenjohtaja (Kok.)

Jyri Hänninen, aluevaltuutettu (Kok.)