Teimme Kaakon kansanedustajien kanssa yhdessä hallitukselle kirjallisen kysymyksen Kaakkoisen Suomen 5G-verkkojen kattavuudesta. Asiasta on ollut julkisuudessa ristiriitaisia uutisia ja on hyvä, että asia selvitetään. Pyysin kaikkia Kaakkois-Suomen kansanedustajia allekirjoittamaan kysymyksen.

Haasteena Kaakon 5G-verkkojen suhteen on se, että Venäjällä on ITU:n sopimuksen mukaisesti käytössään 5G-taajuuksia satelliittikäytössä 3,6-3,8 Ghz alueella. Tämä on täysin oikeutettua ja tehtyjen sopimusten mukaista. Tästä johtuen suomalainen 5g-liikenne ei saa vuotaa valtakunnan rajan yli. Siksi vaikuttaa siltä, että itärajan tuntumassa n. 30 km säteellä Suomeen päin ei täysin vapaasti voida koko taajuusaluetta käyttää, vaan pistemäisesti, kiilamaisesti eli erittäin rajoitetusti.

Jotkut markkinatoimijat kuitenkin puhuvat täydestä peitosta, mikä on kyseenalaista, ennen kuin Venäjä joskus luopuu taajuuksien satelliittikäytöstä. Venäjää ei tästä voi syyttää, he vain noudattavat sopimuksia, joihin mekin olemme sitoutuneet. Haaste siis on, kuinka asia ratkaistaan.

 

Kirjallinen kysymyksemme:

Eduskunnan puhemiehelle

 

Nopean 5G-mobiiliverkon rakentamisesta Suomen itärajalle liikkuu julkisuudessa paljon ristiriitaista tietoa ja siksi asian tilasta täytyy saada todelliset edellytykset ja esteet arvioiva kirjallinen selvitys mahdollisimman pian.

 

Yle uutisoi tammikuussa, että 5G-verkon piti parantaa koko Suomen tietoliikennenopeuksia ja mahdollistaa esimerkiksi tehokkaan etätyön, tiedonsiirron tai vaativan tietokonepelaamisen käytännössä koko Suomessa, mutta toisin on tapahtumassa.

Noin 1 300 kilometriä pitkä ja 60 kilometriä leveä kaistale Suomen ja Venäjän väliseltä valtiorajalta Suomen puolelle jää ilman tehokkainta 5G-nopeutta. Tämä tarkoittaa käytännössä, että muun muassa Lappeenrantaan, Imatralle, Lieksaan, Haminaan, Kuusamoon, Ilomantsiin ja suureen osaan Joensuuta tehokkain 5G ei ole tulossa.

Syynä tähän on se, että Venäjällä on käytössä samat taajuudet, joita Suomessa käytetään 5G-verkossa. Kansainvälinen radio-ohjesääntö rajoittaa Suomen toimintaa samoilla taajuuksilla, joita Venäjä tarvitsee omiin tarkoituksiinsa. Radio-ohjesääntöä ylläpitää YK:n alainen Kansainvälinen televiestintäliitto ITU. Venäjällä satelliittisignaalin vastaanottaminen voisi häiriintyä, jos Suomi rakentaisi itärajan tuntumaan 5G-tukiasemia, jotka käyttäisivät samoja taajuuksia.

Samalla kun muu Suomi pääsee kokeilemaan uuden 5G:n tehoa, jäädään itärajan tuntumassa seuraamaan kehitystä vierestä. Mobiiliverkon rakentajat, matkapuhelinoperaattorit tai taajuusalueita jakava Traficom eivät voi asialle mitään, koska kansainvälisiä sääntöjä ei voi rikkoa. Rajoitukset Venäjän rajan läheisyydessä ovat merkittäviä. Suomen ja Venäjän välisestä rajasta noin 30 kilometriä länteen 5G-verkkoa ei saa rakentaa lainkaan.

Viime viikolla helmikuussa Ylen uutinen samasta aiheessa kertoo, etteivät Venäjän taajuudet olekaan este 5G-verkon rakentamiselle ja loistavat yhteydet saadaan myös itärajan tuntumaan. Verkon rakentajan, Suomen Yhteisverkko Oy:n toimitusjohtajan mukaan Venäjän taajuusrajoitteet eivät vaikuta ainakaan alkuvaiheessa verkon tehokkuuteen, vaikka haasteita onkin. Itärajalla kehityspotentiaali ei kuitenkaan ole samanlainen kuin esimerkiksi läntisessä Suomessa jos Venäjän rajoituksissa ei tapahdu muutosta, eikä tästä ole siis vielä mitään viitteitä tai takeita.

Liikenne12 -suunnitelman vision mukaan vuonna 2050 Suomessa on siirrytty tietotyössä merkittäviltä osin etätyöskentelyyn. Koronan myötä etätyö on lisääntynyt jo nyt voimakkaasti ja monin paikoin se tulee olemaan laajasti käytössä myös koronarajoitusten purkamisen jälkeen.

 

Etätyön, -opiskelun ja -palvelujen lisääntyessä liikkuminen muuttaa muotoaan ja mahdollisuudet liikkumistarpeen vähentymiseen ja kestävämpien liikkumismuotojen käyttöön kasvavat. Viestintäverkkojen tasapuolinen ja maanlaajuinen kehittäminen on tärkeää liikennejärjestelmän kehittämisen sekä monipaikkaisen asumisen, etätyön ja digitaalisten palvelujen hyödyntämisen kannalta. Viestintäverkkoja kehittämällä voidaan vaikuttaa ihmisten liikkumistarpeeseen ja -suoritteisiin vähentävästi.

 

Kaikkialla Suomessa halutaan tietysti olla tässä kehityksessä mukana ja nyt huoli 5G-verkon kehittämisestä Suomen itärajan läheisyydessä on suuri. Tehokkain 5G-verkko ei siis tämän hetken tiedon mukaan ole tulossa Suomen itäisimpiin osiin siitä syystä, että Venäjällä on käytössä samat taajuudet. Tämä voi estää tai hidastaa liikenteen digitaalisten palvelujen käyttöönottoa itärajan läheisyydessä. Muuta maata heikommat viestintäverkot heikentävät ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia siirtyä etätyöhön. Liikkumistarpeen vähentäminen on olennainen osa liikenteen päästövähennystavoitteisiin pääsemisessä ja sen vuoksi tulee varmistaa, että viestintäverkot mahdollistavat etätyön ja -opiskelun sekä etäpalvelujen käytön myös itärajan läheisyydessä.

 

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä antaakseen kirjallisen selvityksen tehokkaan 5G-verkon rakentamisen todellisista edellytyksistä ja esteistä Suomen itärajan läheisyydessä, jossa Venäjän rajoitusalueet ovat edelleen voimassa?

 

Selvitys on annettava siinä muodossa, että siinä verrataan käytännössä vastaavan 5G verkon toimintaa Länsi-Suomessa ja rajan pinnassa, jotta myös rajan pinnassa asuvat kansalaiset saavat ymmärrettävän käsityksen tilanteesta. Selvityksessä pitää myös ottaa huomioon myös tulevaisuus 5G-verkon kehityksen osalta, koska nyt rakennetaan ko. verkon alkuvaiheita Suomessa.

­