Asenteet yrityselämää kohtaan Suomessa eivät aina ole olleet niin myönteisiä kuin nykyään. Olen keskustellut monen pitkän linjan yrittäjän kanssa, millaista on ollut toimia esimerkiksi -70-luvulla. Tuolloinen punasävytteinen yhteiskuntamme oli hyvin kylmä ja kalsea yrittäjyyttä kohtaan. Ei käy kateeksi.

Aloitin oman yrittäjäurani vuonna 1996 perustamalla toiminimen, käytännössä tyhjän päälle. Tuolloin ilmapiiri oli jo parempi. Yrittäjäksi ryhtyminen oli kohdallani usean vuoden pohdinnan kulminaatiopiste ja rohkea heittäytyminen uuteen maailmaan. Muistan vieläkin sen raikkaan riippumattomuuden tunteen kun perustamispäivänä allekirjoitin sopimuksen ensimmäisen asiakkaani kanssa.

Kuvaavaa kuitenkin vielä tuonkin ajan hengelle oli, että kun ylpeänä ja innostuneena soitin ensimmäisenä omalle äidilleni kertoakseni tästä merkittävästä askeleesta, oli hän pitkään hiljaa, nyyhkäisi ja sanoi: “Voi Jukka, onko sinun mahdollista enää päästä oikeisiin töihin”? Äkkiä se ääni äidinkin kellossa onneksi muuttui. Yrittäjän töitä on tehty kohta 23 vuotta ja tänään Tietokoura Oy työllistää lähes 20 henkeä, tulevaisuudessa vieläkin enemmän.

Tänä päivänä Suomessa puhaltavat onneksi yrittäjämyönteisemmät tuulet. Nuoria start-up -yrittäjiä pidetään jopa tähtinä ja oikein hyvä niin. Suurin osa suomalaisista työssäkäyvistä ihmisistä on töissä yksityisessä yrityksessä ja lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät juuri pieniin tai keskisuuriin yrityksiin.

Suomi tarvitsee nykyistä kannustavamman verojärjestelmän, joka tukee yrittäjyyttä, riskinottoa, kasvua ja omistamista. On tehtävä rakenneuudistuksia, jotka helpottavat työllistämistä ja työn tekemistä. Sääntelyä on edelleen purettava ja sosiaaliturvajärjestelmän on edistettävä myös yrittäjiän hyvinvointia.

Työvoiman saatavuusharkintaa on purettava ja koulutukseen panostettava uusin keinoin, jotta jatkossakin saamme osaavaa työvoimaa. Uudelleen aloittamisen mahdollisuus pitää ihmisellä olla myös konkurssin tai maksuhäiriöiden jälkeen. On luotava Suomi, jossa saa tehdä.

Kun joitain poliitikkoja kuuntelee, niin tarjolla on toinenkin vaihtoehto: Suomi, jossa ei saa tehdä. Se on Suomi, jossa yrittäjille ja yrityksille on varattu vain maksajan rooli. Sellaisessa Suomessa eletään kädet tulevan sukupolven taskuissa, velaksi. Kavahdan ajatusta, että suuntaa muutettaisiin kohti näin näköalatonta tulevaisuutta.

On parasta jatkaa toimia, joilla Suomesta tulee entistäkin yrittäjäystävällisempi maa. Eduskunnan tehtävä on lainsäädännöllä luoda yrityksille sellainen toimintaympäristö, jossa vastuullista yritystoimintaa saa rauhassa harjoittaa ja asioita saa tehdä. Yrittäjyyden edellytysten parantaminen on koko yhteiskunnan etu.