Lähes vuosikymmen kului, ettei Suomen talous erityisesti kasvanut. Tällä eduskuntakaudella talouden suunta on kääntynyt nousuun. Talouden kasvuprosentti oli viime vuonna varsin hyvä ja tällekin vuodelle ennustetaan kohtuullisia lukemia. Kuten myös lähivuosille. Moni yritys on ollut kovassa kasvussa ja hyvin usealla liiketoiminnan näkymät ovat valoisat.

Istuvaa hallitusta ja eduskuntaa on monesta moitittu, mutta yrittäjyyden ja talouden kasvun edistämiseksi on saatu aikaiseksi monia hyviä uudistuksia. Liikeaikalaki on poistettu ja otettu käyttöön maksuperusteinen alv-tilitys. Yrittäjävähennystä on lisätty. Työn verotusta on kevennetty. Hankintalaki on uudistettu. Koeaikaa pidennetty ja takaisinottovelvoitetta lyhennetty. On palautettu työntekijän omavastuu vuosilomalla sairastamiseen. Tosiasiassa tällaisia merkittäviä uudistuksia on tehty kymmeniä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että maa olisi nyt valmis. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu ja sitä täytyy määrätietoisesti jatkaa. Meidän on tiedostettava, ettei Suomen kilpailukyky vieläkään ole sellaisessa kunnossa, että se kestäisi maailmantalouden matalapaineet. Nyt jos koskaan on rakenteiden keventämistä jatkettava, pidettävä julkiset menot kurissa sekä huolehdittava työn tekemisen kannattavuudesta. Tarvitsemme järkevää talouspolitiikkaa, norminpurkua, lisää digitalisaatiota ja uudistuksia, joilla Suomen pää pysyy pinnalla silloinkin kun maailman taloussuhdanteet vääjäämättä ennen pitkää kääntyvät laskuun.

Selvää on, että tällaisten uudistusten tekeminen ja eteenpäin vieminen vaatii vahvaa  vastuunkantoa ja talouden realiteettien ymmärtämistä. Pidän käsittämättöminä joidenkin poliitikkojen esittämiä ajatuksia, että niitä toimia, joilla Suomi on nousu-uralle saatu, pitäisi seuraavalla eduskuntakaudella alkaa kumota ja perua.

Suomi on vuosikausien masennuksen jälkeen saatu virkistymään, talous kasvuun ja kustannustaakkaa pienemmäksi. On selvää, että tämä kehitys on saatava jatkumaan. Rohkeasti vaan katse kohti uusia uudistuksia.