Nato-keskustelussa on vilahtelee edelleen ihmisten ajatuksia hämmentävä ”Nato-optio ”.
Termin käyttäjät halunnevat antaa käsityksen, että olisi olemassa menettely, jolla Suomi Naton jäsenyysanomuksen jättäessään ilman muuta hyväksytään jäseneksi. Ei ole olemassa mitään Nato-optiota, eikä sellaisesta ole voinut kukaan sopia.
Naton jäseneksi hyväksymiseksi tarvitaan kaikkien Nato-maiden ( 28) hyväksyntä. Nato ei pyydä jäseneksi, jäsenyyttä on haettava. Jäsenyyden hakeminen kestää kaksi vuotta, sillä päätös jäseneksi ottamisesta tehdään joka toinen vuosi pidettävässä huippukokouksessa. Edellinen Nato-huippukokous oli viime vuonna.
Suomen hakiessa jäsenyyttä on mahdollista, että joku jäsenvaltioista vastustaa pitäessään maatamme liian suurena riskinä pitkän itärajamme takia tai muuten vaan.
Jäsenyyttä ei tule hakea ellei olla varmoja , että se hyväksytään. Vakavasti otettaviin kansainvälisiin organisaatioihin hakeutumisessa Suomen track-record on säälittävä. Pari vuotta sitten pyrittiin riemulla YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi. Jäsenyyttä pidettiin lähes varmana ja sen lobbaamiseen käytettiin huomattava summa rahaa. Tulos: käytännössä kukaan – eivät edes EU-maat – halunneet Suomea turvallisuusneuvostoon. Kävi kuin euroviisuissa usein käy – meillä uskotaan, muualla ei.
Nato-optio on Suomen sisäinen mielentila jossa kuvittelemme saavamme erityiskohtelua kun apua tarvitsemme. Koska tässä tilanteessa Suomi ei halua Natoon liittymällä osoittaa muille Nato-maille halua auttaa heitä tiukan paikan tullen, kuinka voimme kuvitella, että meitä haluttaisiin auttaa kun apua pyydämme? Onko Suomi joku erityinen maa, jota koko maailma ryntää suojelemaan kun hätä tulee?
On totta, että tieto jäsenyyden hakemisesta ja järjestelmiemme Nato-yhteensopivuudesta on osaltaan lievästi ennaltaehkäisevä tekijä ja rajoittaa painostusta Suomea kohtaan. Asiaa kannattaa siis pitää yllä eikä missään tapauksessa romuttaa.
Itse kannatan nato-jäsenyyttä, mutta jäsenyyden hakemiseksi tulee olla kansan tuki. Ainoa ”optio ” on näin ollen suomalaisten mielessä: haluammeko Natoon vai emme.
Mikä ihmeen NATO-optio? Kirjoituksesi reilu vuosi.sitten tuntuu entistä enemmän ajankohtaistuvan. Valitettavasti meillä ei todellakaan tiedosteta Natoon pääsyn kokonaisprosessia ja sen kestoa.
Valotit hyvin Nato- jäsenien tunteita Suomen strategisesta sijainnista ja rajasta.
Meidän tulee muistaa, että Suomessa ei päätetä maailman asioita, mutta maailmalla päätetään meidän asioitamme.
Kannatan Natoon anomista!
Nato-optio oli puppulause jolla valehdeltiin Suomen kansalle. Todellisuus siitä on nyt ja 2022 kuittaa. Suomi hakee nyt jäseneksi ja ei olekkaan yksiselitteisti tervetullut.
Kirjoitushan kypsyi kuin hyvä viini!