Oikeusministeriö valmistelee rikoslain uudistamista rasististen rikosten osalta. Lakiesitys mennee loppuvuodesta nykyisen eduskunnan käsiteltäväksi. Sinänsä tarpeellisessa uudistuksessa piilee huolestuttava piirre: lakiuudistukseen pyritään sisällyttämään määräyksiä verkossa tapahtuvan viestinnän ennakkosensuroinnista.

Oikeusministeri Brax haluaa saattaa nettipalstojen ylläpitäjät vastuuseen muiden sanomisista. Ilmeisestikin ajatus kansalaisten vapaasta ilmaisusta erityisesti verkossa häiritsee ministeriä. Länsimaiseen sananvapauskäsitykseen kuitenkin kuuluu oikeus tuoda julki myös loukkaavia mielipiteitä ja kritisoida valtaapitäviä voimakkaastikin.

Oikeusministeriöllä on suuri into suitsia sananvapautta vaikka on todettu, että netin törkypuheiden syytekynnys harvoin ylittyy – niistä ei siis vahinkoa ole kovin monelle aiheutunut. Kokeeko ministeri vapaan sanomisen ilmapiirin haitaksi lähinnä omille ideologisille pyrkimyksilleen? Halutaanko pohjustaa tulevaa lainsäädäntöä, jonka avulla voidaan tarvittaessa tukahduttaa verkossa tapahtuva mielipiteenilmaisu?

Nykyinen lainsäädäntö antaa keinot puuttua verkon törkyyn ja kiihottamiseen. Oikeudessa ratkaistaan mistä on ollut kyse ja syylliset saavat rangaistuksensa. Sanomisen vapautta ei saa ennalta rajoittaa, vaan lausumien sisältö tulee punnita jälkikäteen. Braxin ajama laki pakottaa verkkopalveluiden ylläpitäjät toimimaan ennakkosensorina. Tästä seuraa, että nettipalstan tarjoaja tulkitsee missä sananvapaus päättyy ja rikollinen toiminta alkaa – eikö sen kuuluisi olla oikeuden tehtävä? Itseänsä suojellakseen palveluntarjoajat tulevat varmuuden vuoksi estämään sananvapauden rajoja hipovien laillistenkin kirjoitusten julkaisun välttyäkseen mahdollisten poliisitutkimusten ja oikeudenkäyntien aiheuttamalta haitalta.

Olen pitkään ihmetellyt maamme tiedotusvälineiden kantaaottamattomuutta lakihankkeeseen. Ilmeisesti suomalainen media on kiinnostunut vain seuraavan kvartaalin lööpeistä eikä enää arvosta oman olemassaolonsa perusedellytystä – sananvapautta.