Eduskunnan puhemiehelle
Läntisen Pien-Saimaan tila on heikentynyt merkittävästi 2000-luvun jälkeen. Alueella on ollut toistuvia sinileväkukintoja, joista pahin vuosien 2008-2009 aikana. Leväkukinta alkoi syksyllä ja päättyi vasta maaliskuun lopulla. Leväesiintymä on herättänyt alueen asukkaat ja kunnat vesiensuojelun tärkeyteen. Huoli veden tilasta on käynnistänyt selvityksiä ja hankkeita alueen vesistön kunnostamiseksi.
Vesistön tilan tarkkailu osoittaa, että tila ei ole kääntynyt parempaan suuntaan, vaan lämpimien kesien aiheuttama kerrostuneisuus on vaan pahentanut tilannetta. Pien-Saimaan rehevöitymistä edistävät mataluus, pengertiet ja pieni virtaama.
Vesistö on laaja, joten kunnostusvaihtoehdot ovat rajallisia. Toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona on selvitetty virtausohjauksen käyttöä tilan parantamiseksi. Virtausohjauksen käytöstä on tehty YVA tarkastelu, jonka perusteella on päädytty kahden pumppaamon rakentamiseen alueelle. Hankkeesta on tehty hankepäätökset Lappeenrannan kaupunginhallituksessa marraskuussa 2011 ja Taipalsaaren kunnanhallituksessa joulukuussa 2011. Rakentaminen edellyttää myös valtion mukaantuloa.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toteuttama ja EU:n maaseuturahaston rahoittaman hankkeen, PISA 2013:n, tavoitteena on Pien-Saimaan kuormituksen pysyvä vähentyminen ja veden laadun parantaminen. Pien-Saimaan kunnostusta on toteutettu myös yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kuormituksen vähentämiseksi kunnostustoimia, tutkimusta ja tiedotusta tarvitaan jatkossa entistäkin enemmän, ja tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien tahojen kesken.
Pien-Saimaan tila vaikuttaa luonnollisesti myös Suur-Saimaaseen, joten asia koskee koko Itä-Suomea ja on osa kansallista aarrettamme. Siksi myös valtion osallistuminen Pien-Saimaan pelastamiseen on luonnollista ja välttämätöntä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kansallisestikin tärkeän vesistön, Pien-Saimaan, tilan parantamiseksi?
Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2012
Jukka Kopra, kok
Ympäristöministeri Ville Niinistön vastaus
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jukka Kopran, kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 226/2012 vp:
Mihin pikaisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kansallisestikin tärkeän vesistön, Pien-Saimaan, tilan parantamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Pien-Saimaan tilan kehitystä on seurattu 1960-luvulta lähtien. Veden laadun fysikaalis-kemiallisen seurannan lisäksi Läntisen Pien-Saimaan ekologista tilaa on valtion toimesta selvitetty pohjaeläin- ja kasviplanktontutkimuksin, päällyslevätutkimuksin sekä rehevöitymisherkkyyden tutkimuksella. Pohjasedimentistä tehdyn piilevätutkimuksen perusteella Pien-Saimaan rehevyys on lisääntynyt 1960-luvulta alkaen. Reheviä vesiä ilmentävien lajien määrä on lisääntynyt selvimmin 1980-luvulta alkaen. Vuoden 2005 pohjaeläintulosten perusteella vahvistui käsitys Pien-Saimaan hyvää huonommasta ekologisesta tilasta. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Läntisen Pien-Saimaan ekologinen luokka on tyydyttävä ja Maaveden luokka välttävä.
Kaakkois-Suomen ELY -keskus käynnisti syksyllä 2008 tutkinnallisen seurannan sinilevien poikkeuksellisen massaesiintymän johdosta ja jatkoi sitä talvella 2009. Tuolloin selvitettiin Pien-Saimaan eri alueiden veden kemiallista laatua sekä tehtiin levä- ja levätoksiinimäärityksiä. ELY-keskus seuraa edelleen tehostetusti Riutanselän mittauspisteen tilaa vesikemian, kasviplanktonin ja pohjaeläinten osalta. Myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimi toteuttaa laajaa seurantaa Pien-Saimaalla.
Pien-Saimaaseen kohdistuva ulkoinen kuormitus ei ole erityisen voimakasta, mutta vesistön herkkyyden vuoksi pitkäaikainen ihmistoiminnasta johtuva kuormitus on johtanut rehevöitymiseen. Vesistöä kuormittavat lähinnä maa- ja metsätalous, haja-asutus, hulevedet ja turvetuotanto. Mikään sektori ei yksin selitä Pien-Saimaan tilan heikkenemistä. Pien-Saimaan saaminen hyvään tilaan edellyttää pitkäjänteisiä toimia ja Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan veden tila säilyy pääosin tyydyttävänä vielä 2015 jälkeenkin. Vesienhoitosuunnitelmassa ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa on Pien-Saimaan tilan parantamiseksi esitetty monia vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteitä.
Pien-Saimaan tilan parantamiseksi aloitettiin vuonna 2009 laajamittaisena yhteistyönä toteutetut suojelutoimenpiteet. Vetovastuu Pien-Saimaan kunnostushankkeissa on Lappeenrannan seudun ympäristötoimella. Alueella on syntynyt laaja yhteistyöverkosto ja yhteinen halu vesistön tilan parantamiseksi. Myös Kaakkois-Suomen ELY -keskus on osallistunut merkittävällä panoksella Pien-Saimaan tilan arvioimiseen sekä suojelu- ja kunnostustoimenpiteiden käynnistämiseen.
Kaakkois-Suomen ELY -keskus on rahoittanut tai päättänyt rahoittaa tähän mennessä useita Pien-Saimaan tilaa parantavia hankkeita. Tällaisia ovat mm. kunnostuksen esiselvitys, Pien-Saimaan kuormituksen vähentämishanke, Pien-Saimaan kosteikkoasiamiehen palkkaus, kosteikkojen rakentaminen, haja-asutuksen jätevesineuvonta sekä vesistön tilan mallintamishanke Pien3D. Näiden hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 1.7 milj. euroa, josta Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen osuus on noin 1,2 milj. euroa. Näihin hankkeisiin on käytetty eri rahoituslähteitä, mm. ympäristöministeriön ympäristötyömäärärahoja ja erillisrahoitusta sekä Leader-, EAKR- ja maaseutuohjelmarahoitusta. Kaakkois-Suomen ELY -keskus valmistelee lisäksi Kivisalmen pumppaamon suunnitteluhanketta, joka on tarkoitus rahoittaa maaseutuohjelmalla sekä Pien-Saimaan hoitokalastushanketta EAKR -rahoituksella.
Pien-Saimaan tilan parantamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että vesistön ulkoista kuormitusta saadaan vähennettyä. Tästä syystä vesiensuojelua tulee jatkaa ponnekkaasti. Pien-Saimaan nykyinen tila edellyttää myös sisäiseen kuormitukseen puuttumista. Selvitysten perusteella parempilaatuisen veden pumppaaminen Suur-Saimaalta olisi tehokas keino saada nopeita muutoksia Pien-Saimaan tilaan. Lisäveden johtamisen tavoitteena on parantaa vastaanottavan vesistön tilaa laimentamalla korkeita ravinnepitoisuuksia lisäveden avulla sekä lisäämällä veden vaihtuvuutta. Lisävedenjohtamishanke olisi tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäisessä vaiheessa pumppaamo rakennetaan Kivisalmeen, jolloin veden kierto saadaan järjestettyä eteläiselle Pien-Saimaalle. Toisessa vaiheessa rakennettaisiin toinen pumppaamo, jolla vedenkieroa lisätään Pien-Saimaan pohjoisosassa lähinnä Maaveden alueelle. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 1 500 000 euroa, josta valtion osuudeksi on esitetty 750 000 euroa. Pumppauskustannukset ovat noin 40 000 euroa vuodessa. Pumppauskustannuksista vastaisi Lappeenrannan kaupunki.
Pien-Saimaan vedenkierron parantamishanke vaikuttaa vesiensuojelun ja -hoidon kannalta hyödylliseltä ja soveltuisi siten valtion tukemaksi hankkeeksi. Valtio voi edistää hankkeiden toteuttamista talousarviomäärärahojen ja valtiontalouden kehysten puitteissa. Viime vuosina valtion tukiosuus erilaisissa ympäristötyökohteissa on ollut yleensä enintään 30-40 %. Hallituksen äskettäin vahvistamien menokehysten puitteissa tämän hankkeen rahoitus ei kuitenkaan näytä olevan mahdollista ainakaan vuonna 2013. Uusille hankkeille ei voitane osoittaa vuonna 2013 aloitusmäärärahoja, koska ympäristötöihin tarkoitettua määrärahaa momentilla 35.10.61 joudutaan käyttämään keskeneräisten ja vuonna 2012 alkavien hankkeiden jatkorahoitukseen.
Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2012
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Jätä kommentti