Paraikaa käytävät neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat ratkaisuvaiheessa.
Tarkoitus on sopia keinoista, joilla kilpailukykyä parannetaan ja paikallista sopimista
edistetään. Asia on Suomen kannalta erittäin tärkeä ja lopputulokseen kohdistuu
suuret odotukset.

Tärkein seuraus hyvästä yhteiskuntasopimuksesta on se, että maahamme saadaan lisää
työpaikkoja. Hallitus tavoittelee 110 000 uutta työpaikkaa ja siihen pääsemiseksi on
työllistämisen kustannuksia saatava alenemaan ja aikaansaatava uudistuksia paikalliseen
sopimiseen jotta työpaikkojen ja yritysten erilaiset olosuhteet otetaan paremmin
huomioon.

Maailman talousfoorumin 140 maan vertailussa Suomi oli palkanmuodostuksen
joustavuudessa sijalla 140 eli jäykin. Kaikki tietävät, että
muutoksia tarvitaan ja nyt on aika tehdä niitä. Vuosikausia Suomessa jatkunut
matalasuhdanne ei muutoin käänny nousuun.

Merkittävä neuvottelun alla oleva parannuskohde on paikallisen tason sopimismahdollisuuksien
lisääminen. Pyrkimys on, että myös järjestäytymättömät työnantajat – joita on suurin osa
suomalaisista työnantajista – voisivat tulevisuudessa käyttää samoja paikallisen
sopimisen mahdollisuuksia kuin järjestäytyneet. Kyse ei siis ole uudesta asiasta vaan
siitä, että sama käytäntö leviää kaikille työpaikoille. Tällä hetkellä paikallinen
sopiminen ei ole mahdollista järjestäytymättömissä yrityksissä joiden alalla on
yleissitova työehtosopimus.  Järjestäytymättömillä yrityksillä
kuitenkin on nyt samat velvollisuudet kuin järjestäytyneillä, mutta ei siis samoja
oikeuksia.

Tämä uudistus on tärkeä, mutta vain yksi osa sitä kokonaisuutta, jolla me saamme
maamme asiat paremman kehityksen polulle. Työllisyyden lisääminen on välttämätöntä jotta
hyvinvointiyhteiskunnan toiminta voidaan rahoittaa.

Todettakoon, että kyse ei ole palkka-alen tavoittelusta vaan kokonaiskustannuksista ja
joustavuudesta puolin ja toisin. Työmies on aina palkkansa ansainnut.