Eduskunta alkoi kesäkuussa käsitellä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Aiemmin keväällä julkaistiin Nato-selvitys Suomen mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista.

Molemmat kuvaavat hyvin turvallisuustilannettamme ja sen nopeaa muutosta. Jännitys Itämeren alueella on viime aikoina tiivistynyt. Vaikkei välitöntä uhkaa olekaan, sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.

Mahdollisen lähialueella tapahtuvan sotilaallisen konfliktin ulkopuolelle jääminen ei välttämättä ole oma päätöksemme, vaan saatamme joutua osallisiksi halusimme tai emme.

Selonteko julkaistiin noin viikkoa ennen Ison-Britannian EU-kansanäänestystä. Brexit-puolen voitto ja Britannian mahdollinen ero voivat vaikuttaa Euroopan turvallisuusympäristöön vakavalla tavalla. Selonteossa nimittäin on EU:llekin varattu rooli turvallisuusyhteisönä, mutta Brexitiä ei siinä ole huomioitu.

Briteillä on EU:n suurimmat sotavoimat ja heidän tiedustelunsa on aivan omaa luokkaansa. Suunnitelmat EU:n sotilaallisen ulottuvuuden luomiseksi kokisivat kovan kolauksen Brexitin myötä. Suomi on korostanut EU:n keskinäisen avunannon symbolista ja konkreettista merkitystä, sillä sen parempia turvatakuita meillä ei ole.

Mikä sitten olisi EU:n puolustuskyky ilman Ison-Britannian panosta?

On esitetty, että brittien ero voisi nopeuttaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä, sillä he ovat korostaneet Naton roolia. Ajatus ei ole realistinen, vaan puhdasta unelmointia. Mahdollisen Brexitin jälkeenkin 27 EU-jäsenmaasta edelleen 21 kuuluu Natoon eikä edes orastavaa keskustelua tilanteen muuttamisesta käydä näissä maissa. Enemmistöllä ei ole tarvetta tehdä uusia puolustuksellisia peruslinjauksia.

Oma kysymyksensä on, muuttuuko Yhdysvaltain politiikka tulevien presidentinvaalien jälkeen. Pakolaiskriisi puolestaan voi kiihtyä milloin tahansa uudestaan. Euroopassa voidaan nähdä lisää tuhoisia terrori-iskuja, muista ikävistä tapahtumista puhumattakaan. Mitään ei voida etukäteen tietää, mutta kaikkeen on varauduttava.

Turpo-selonteossa todetaan, että tiedon ja analyysin pohjalta on oltava valmius mukauttaa toimintaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteitä. Politiikkamme on oltava johdonmukaista, mutta meidän on kyettävä myös muuttamaan sitä. Suomen puolustuskyvyn on oltava kunnossa.

Julkaistu alunperin Etelä-Saimaassa 10.7.2016

(linkki alkuperäiseen tekstiin:  http://www.esaimaa.fi/Mielipide—Sana-on-vapaa/2016/07/10/Brexit%20muuttaa%20EU%3An%20ja%20Suomen%20turvallisuusn%C3%A4kymi%C3%A4/2016121037002/68 )